Oman terveydentilan seuranta onnistuu helposti erilaisilla mobiilisovelluksilla. On tärkeää, että uudet teknologiat voivat auttaa kansalaisia pitämään aiempaa paremmin huolta terveydestään ja että kerätty tieto voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Itsemääräämisoikeus ja potilaiden valinnanvapaus edellyttävät, että kansalaiset voivat tehdä päätöksiä omasta terveydestään, mutta samalla on kuitenkin lainsäädännöllä varmistettava yksityisyydensuoja sekä tietosuoja.

Ammattilaisten näkökulmasta järjestelmien käytön hankaluus hidastaa sähköisten terveyspalvelujen hyötykäyttöä. Tietojärjestelmät ovat hankalia ja kömpelöitä käyttää, edellyttävät useita siirtymiä eri osien välillä, tiedot eivät siirry konekielisesti, vaan sama tieto täytyy siirtää eri järjestelmiin käsin.

SOTE-palveluissa e- ja mTerveys muuttavat tarjontaa. Tarkoituksena on muuttaa hoidon tapahtumapaikkaa sairaaloista ja terveyskeskuksista enemmän kotien suuntaan ja tukea mahdollisimman matalan kynnyksen palveluja ja nopeaa reagointia. Mobiilisovelluksia käytetään nykyisin terveydentilan itsearviointiin ja etämonitorointiin. Ala kehittyy nopeasti ja EU-komission mukaan tällä hetkellä on saatavilla noin 100 000 erilaista mTerveys-sovellusta. Global Web Index ennustaa sosiaalisen median voittokulkua perinteisen radion, TV:n ja median suhteen. Online–lähetykset, netti TV:t ja erilaiset yhteisöpalvelut ovat tietolähteitä, joista haetaan tietoa oman terveydentilan seurantaan.

Suomen kansallinen digitalisaatiostrategia etsii palveluja kehittäviä innovaatioita ja samalla myös kustannushyötyjä sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Kansallinen digitalisaatiostrategia näyttää kuitenkin olevan vielä hajallaan. On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa ja uuden soterakenteen implementoinnissa digitaalisten ratkaisujen yhtenäiset periaatteet ratkaistaan kansallisesti. Startuppien kehittämisintoa ei ole syytä hillitä tai rajoittaa, mutta yhtenäisillä periaatteilla uudet innovaatiot on mahdollista sijoittaa paremmin hyötykäyttöön ja jatkokehitykseen.

Digitalisaation edetessä on myös nostettava esiin robotisaation merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa. Robotisaation hyötykäyttöä estäviä mielikuvia on systemaattisesti oikaistava. Robotisaatiolla korvataan ihmisten työpanosta esimerkiksi tehtävissä, joissa tarvitaan täsmällistä toistoa, tarkkuutta ja nopeutta. Keinoälyn tuella on mahdollista kehittää esimerkiksi ohjelmistojen yhteiskäyttöä ja tutkimustulosten tulkintaa ja analytiikkaa. Robotisaatiolla ei ole tarkoitus korvata inhimillistä vuorovaikutusta tai huolenpitoa, vaan vapauttaa työaikaa ja työpanosta tätä tehtävää varten. Maailman Työjärjestön Labour Force Survey nostaa esiin maat, joissa teknologia tulee korvaamaan lähes puolet ihmisten työstä ja työpaikoista. Suomi häviää tämän maaottelun Ruotsille, jossa teknologiakehitys on ollut meitä nopeampaa. Suomi sijoittuu kategoriaan 52,5 % työstä korvautuu teknologialla, Ruotsi 47,5 %.

Digitalisaation edistäminen edellyttää kuitenkin sitä, että henkilöstöä koulutetaan ja valmennetaan sen käyttöön ja hyödyntämiseen. Digitalisaatio ei etene mahtikäskyllä, vaan aidolla yhteiskehittämisellä ja palvelumuotoilulla – yhtenäisillä periaatteilla. Myös hyvien käytäntöjen suositusten, kuten Käypä Hoito ja Hoitotyön suositus, tulisi sisältää digitalisaatioulottuvuus.

Nostan esiin pari hyvää esimerkkiä. Jorvissa ikäihmisten sänkyihin on liitetty tablettitietokoneet, jolla he voivat sairaalassa ollessaan ottaa yhteyttä vaikkapa omaisiin tai läheisiin. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on kehittänyt eri älypuhelinlaitteisiin ladattavan Päiki Pörriäinen -pelin, jolla autetaan päiväkirurgiseen toimenpiteeseen saapuvaa lasta ja helpotetaan sairaalapelkoa.

Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia kokoaa yhteen sairaanhoitajien työn näkökulmasta e- ja mTerveyteen vaikuttavia kokonaisuuksia sekä sairaanhoitajan työn yhtenäisiä periaatteita. Katso pdf-esitysmateriaali julkistamistilaisuudesta.

Sairaanhoitajaliiton teknologiaselvityksen (kesäkuu 2015) mukaan vähintään puolet sairaanhoitajista kokee, että työpakoilla otetaan jo nyt rohkeasti käyttöön uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Yli puolet sairaanhoitajista kokee teknologian helpottaneen työtä, nuorin ikäryhmä lähes kaikki kokevat näin. Digitalisaation kehittämiselle on siis hyvät lähtökohdat.

Lue lisää sähköisistä sote-palveluista:

2 kommenttia artikkeliin ”Digitaaliset sosiaali- ja terveyspalvelut potilaan parhaaksi

  1. Kiitos Lilli, yhteisellä asialla olemme! Ja kiitos hyvistä kommenteista SOTE-palvelurakennekysymyksiin facessa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.