Selvityshenkilöraportti soteuudistuksesta

Soteuudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen selvityshenkilöt Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen ja Arto Haveri julkistivat tänään ehdotuksensa. Kommentoin ehdotusta kalvosarjan ja juuri verkkkosivuilta ladatun raportin tietojen perusteella.

Kalvosarjassa onkin esitetty tiivisti erittäin suuri muutos, joka nimensä mukaan myllää valtion aluehallinnon ja kunnallishallinnon melkein kokonaan uusiksi. Selvittäjät sanovatkin selkeästi, että esitetyistä uusista hallintorakenteista, itsehallintoalueista, tarvitaan poliittinen ratkaisu riittävän ajoissa. Ehdotuksen mukaan 2017 perustettaisiin itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot, 2018 nämä valmistelevat sote-tehtävien siirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille ja 2019 alusta tehtävät siirtyisivät alueille. Uudet alueet olisivat heti alusta alkaen monialaisia, eivät ainoastaan sotealueita, vaan ne hoitaisivat myös maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät sekä  kunnille nykyisin kuuluvia tehtäviä. Uudistusta ohjattaisiin STM:n uuden ohjausyksikön toimesta ja soten rahoitus siirtyisi mahdollisesti valtiolle. Rahoituksen valtiosääntöoikeudellinen arviointi alkaa jo syksyllä 2015, jotta hallituksen esitys voi valmistua keväällä 2016. Kolme- ja puoli vuotta, sitten olisi uusi rakenne voimassa. Tätä varten työryhmä ehdottaa laajaa luottamusta nauttivan projektijohtajan rekrytointia STM:ään. Maahan on siis syntymässä 9-12 todellista, monammattista ja monialaista jättivirastoa ja julkisen vallan käyttäjää. Sotesta kunnille jää terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveyserojen kaventaminen. Muuttuneeko STM:n rooli  informaatio-ohjauksesta takaisin Lääkintöhallituksen tapaiseen resurssiohjaukseen. Ennustan, että monta mehukasta otsikkoa ja kantaa ottavia kirjoituksia löytyy jo huomenissa uutispalvelun seurantavirrasta.

Miten tämä kaikki sitten sairaanhoitajaa koskettaa? Selvityshenkilöt esittävät, että itsehallintoalueiden henkilöstön asemaan ja palvelussuhteen ehtoihin sekä eläketurvaan olisi perusteltua soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säännöksiä. Henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksen kautta. Kunnat ja kuntayhtymät eivät enää tuottaisi itse palveluja, mutta kunnan ja kuntien omistamat yhtiöt voisivat kuitenkin tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja olla markkinoilla yksityisten yhtiöiden ja kolmannen sektorin palvelun tuottajien kanssa.  Palvelusetelit toivotaan laajempaan käyttöön, sillä lainsäädäntö ei aseta esteitä osopalvelujen käytölle. Sairaanhoitajayrittäjille uusi mahdollisuus?

Yksittäisen asiakkaan/potilaan kohdalla arvioidaan asiakasvaikuttavuutta ja asiakaskustannuksia, arviointia varten on tuotettava tarvittavaa tietoa. Potilaan hoitoketju on johtamisen arvioinnin peruste, kuinka hyvin asetetut tavoitteet toteutuvat. Selvityshenkilöraportti on enemmänkin rakenteiden ja rahoituksen esitys, mutta asiakasohjautuvuuden nostamisen keskiöön voisi ennakoida myös palvelujen tuotannolle suurta muutosta. Toivon, että rahoitus- ja rakennehässäkkäkiistelyssä tämä ei unohdu. Koko sotehan tähtää siihen, että asiakkaat ja potilaat saavat aiempaa parempaa hoitoa ja palvelua. Sotea ei pidä rakentaa vain soten vuoksi. Moni sairaanhoitaja on lähettänyt kommenttejaan ja korostanut tätä puolta soteuudistuksessa.

Yliopistosairaaloiden hallinnointi vastuutettaisiin enintään viidelle itsehallintoalueelle ja erityistä osaamista vaativat palvelut keskitetään myös alueille. puhutaan siis tutkimuksen ja osaamisen kannalta yliopistollisen tutkimuksen koordinoinnista; miten kaikille alueille turvataan monialaista tutkimus- ja kehittämisosaamista. Alueiden muodostamisen kannalta keskeistä on väestöpohja, toiminnallisuus ja taloudellinen kantokyky.

Tässäpä päällimmäiset huomiot ensimmäisellä lukukerralla. Selvityshenkilöiden ehdotuksessa on pyritty poistamaan perustuslakivaliokunnan osoittamat ristiriidat ja laittomuudet. Raportin keskeiset ehdotukset eivät olleet kuitenkaan mitenkään yllättäviä, ne olivat jopa odotettuja. Nyt on pohjaehdotus, jonka käsittely alkaa ja näyttäisi siltä, että se jopa etenee. Toivottavasti.

Sairaanhoitajien osalta odotan, että raportin jatkotyöstämisessä me olemme kuultavina ja osallisina työryhmissä. Kunhan raportti siirtyy hallituksen käsittelyn jälkeen edelleen alueille ja organisaatioihin käsittelyyn, odotan, että raportissa vakuutettu henkilöstön osallistuminen toteutuu. Erityisesti odotan, että rakenteiden sekä toiminnallisten uudistusten käsittelyssä myös hoitotyön johtajat ovat aktiivisia ja että heidä osaamistaan käytetään hyväksi. Uudistus on joka suhteessa niin mittava, että ketään ei ole varaa jättää pois tai ohittaa valmistelussa. Selkeä viestintä uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista organisaatioissa on myös tarpeen. Sairaanhoitajat haluavat vaikuttaa ja sairaanhoitajilla on osaamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.