Mats Brommelsin johtama selvitysryhmä esitteli laatimansa vaihtoehdot valinnanvapauden ja rahoituksen järjestämiseen. Lainsäädännön ja päätösten pitäisi olla voimaanpantuina vuoden 2019 alussa.

Valinnanvapaus-väliraportti rakentuu hallituksessa sovittujen nuottien mukaan, joten mullistavia uutuuksia raportista ei löydy. Lähtökohtana on kolmiyhtälön ratkaisu: kolmen miljardin säästötavoite, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja valinnanvapauden määrittely.

Valtio rahoittaa tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja valtion kautta rahoitus ohjataan edelleen maakunnille. Raportti ennakoi sitä, että sairausvakuutuskorvaukset poistuisivat terveydenhuollosta ja mahdollisesti myös työterveyshuollosta. Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu siirtyy maakunnille, kuten myös osa matkakorvauksista. Perusteena on hoidon kokonaisuuden hallinta.

Julkisin varoin tuetun valinnanvapauden neljä vaihtoehtoa on esitelty päättäjien valittavaksi ja otakantaa.fi-sivustolla mallinnukset ovat ihan jokaisen arvioitavissa. Mallit ovat valinnanvapauden asteesta laajimmasta kapeimpaan:

  1. Omatiimi,
  2. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus,
  3. Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus ja
  4. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus.

Omalla rahallaan kansalainen voi vastaisuudessakin hankkia terveyspalvelut valitsemaltaan taholta ja hankkiutua valitsemaansa hoitoon. Julkisin varoin rahoitetussa valinnanvapausmallissa näin laajaa valinnan oikeutta ei ole missään vaihtoehdossa.

Eri mallit rakentavat erilaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden. Neljä vaihtoehtoista mallinnusta eroavat toisistaan valinnanvapauden asteen suhteen sekä millaiset olemassaolon ehdot eri mallit tarjoavat pienille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille.

Valtio rahoittaa ja määrittää sekä vahvistaa palveluntuottajien vaatimukset. Sen tulee arvioida palveluntarjoajien toiminnan turvallisuutta, tuloksellisuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Valtio myös vastaa palveluntuottajien auktorisoinnista, jonka on oltava sama yksityiselle, julkiselle ja kolmannen sektorin palveluntuottajalle. Kysymys kuuluukin, tehdäänkö auktorisointia markkina- vai sote-lähtöisesti?

Integraation asteesta on käyty keskustelua. THL:n johtaja Marina Erhola on avannut integraation käsitettä. Hänen mukaansa korkea integraatio toteutetaan maakuntatasolla, jolloin maakunta vastaa rakenteiden ja strategian tason suurista linjauksista. Matala integraatio toteutuu työpaikkatasolla ammattilaisten yhteistyönä. Molemmista integraation asteista meillä on jo kokemusta, Päijät-Hämeestä, Kainuusta, Eksotesta ja Helsingin kaupungilta. Nyt tarvitaan näiden käytäntöjen systemaattista tarkastelua.

Mallinnukset ovat sanoitettu nykylainsäädännön käsittein. Siksi mallinnuksissa korostuu perinteinen vastaanottotoiminta, jota nykyisissä sosiaali- ja terveyskeskuksissa on vain 10 % toiminnasta. Tulevaisuuden palveluissa kuitenkin korostuu aivan toisenlainen työote: kotiin vietävät palvelut, etsivät palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa, etävastaanotot tai tuettu omahoito. Asiakas/potilas ei aina valitse lääkäriä ensisijaiseksi tukihenkilökseen, vaan voi valita sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai lähihoitajan. Siksi ”perhelääkärimalli” voi viedä ajatukset osittain vanhentuneeseen toimintatapaan.

Nyt on kuitenkin väliraportti olemassa, jota on mahdollista kommentoida. Sote etenee, sitähän me kaikki toivomme ja edesautamme.

2 kommenttia artikkeliin ”SOTE:n valinnanvapaudesta ja palveluvalikoimasta rahoituksen ojaamana

  1. Asiakas ei todellakaan tarvitse terveyden hoidossa tukihenkilöksi lääkäriä. Fysioterapeutti ja sairaanhoitaja ovatkin avuksi moneen vaivaan.?

  2. Tulevaisuudessa lääkärissä käynti siirtyy nettiin, esim. ihottuman voi arvioida kännykkäkuvaviestin perusteella ja hoidon voi määrätä e-reseptillä. Sote-uudistus katsoo tulevaisuuteen, mutta rinnalla kulkee myös perinteisiä malleja niille, jotka eivät kykene käyttämään netti-palveluja. Ennaltaehkäisevä sosiaali ja terveydenhuolto hakee nyt uusia malleja, jotka sopivat digi-sukupolven elämään. Oman terveyden seurantalaitteet ovat jo nyt arkipäivää, tulevaisuudessa itsestäänselvyys. Tulevaisuuden sairaanhoitaja istuu oman yrityksensä nettipäätteellä ja hoitaa asiakaskuntansa terveyttä sähköisesti ja on tarvittaessa yhteydessä lääkäriin. Lääkäri tai sh tulee tarvittaessa kotiin ”sairaala” mukanaan. Millainen yhteiskunta meillä on 20 vuoden päästä? Sote-uudistuksen on vastattava tähän!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.